Instagram

lauantai 3. toukokuuta 2014

Kalajoki RN 2014


© Adalmiina Fordell

Pääsin tänään pitkästä aikaa kehäilemään rotukehään. Kun pääsin ennen kehää ottamaan ensimmäisiä askeleita kehänauhojen sisäpuolella, olin jo aivan fiiliksissä. Kyllähän tuonne olikin jo ikävä. :) Viime kerrasta viisastuneena aloitin heti paikalle päästyäni liikkeiden reenausta, sillä viime kehässä Roope ei meinannut juosta pää upeasti pystyssä, vaan maata nuuskien. Ehkä kymmenen kehäkierroksen jälkeen pääsin tavoitteeseeni, ja Roope ravasi upean vauhdikkaalla askeleella pääpystyssä. Vähän jäi kuitenkin korjailtavaa ensi kehäänkin, sillä Roopen edestakaisen liikkeen käännös oli edelleen. Noh. Karmiva, kaikkea muuta kuin sulava.

Ajokoirat olivat kehässä heti ensimmäisenä kymmenen maissa, joten emme joutuneet odottelemaan yhtään turhaan. Käyttöluokassa olimme toisena koirakkona. Roope ravasi kehään erittäin näyttävästi, ja seisoi hirmuisen hienosti tuomarin luodessa ensisilmäyksiä. Myöskin ensimmäiset kierrokset menivät meidän osalta hiensoti, vaikka edessä oleva koirakko vähän pysähtelikin.

Yksilöarvostelu meillä meni hirmu hyvin. Roope liikkui näyttävästi ja seisoi nätisti paikoillaan, pientä hiipimistä lukuun ottamatta. Vähän toki tuo edestakaisen stoppi jäi harmittamaan, mutta siitäkin selvittiin.

Tuomarilla (Pekka Teini) oli tapana arvostella koira varsinaisen yksilöarvostelun jälkeen myöskin yleisiölle. Olin kuulema handlerina erinomainen virheiden piilottaja, sillä hän huomasi vasta ääneen koiraa arvostellessaan sen olevan oikeasti takakorkea, kun en sen takajalkoja asetellut. Hymähtelipä tuomari sillekin, kun hän mainitsi Roopen kuono-osan olevan syvä, ja heti sen kuultuani laitoin koiran pään asentoon, jossa syvyys ei näkynyt. Enpä olisi itse huomannut tätä ollenkaan :D Tuomari antoi itsestään kyllä hyvin lepposan kuvan. Hän arvosti hyvää esittämistä, ja kehui vähän meitä ennen kehässä olleen uroksenkin handlerin työtä. Saimme erinomaisen.

Kilpailukehässä vastassamme oli neljä ERIn saanutta käyttöurosta. Ennen kuin tuomari liikutti meitä vielä kerran, heitti hän muille handlereille "nyt vähän pojille paineita - paras handleri voittaa tänään!" Heti perään hän totesi tämän tietenkin vitsiksi, ja parin liikekierroksen jälkeen meidät käteltiin SA:n kanssa viidensiksi. Enpä voinut olla kuin tyytyväinen, ja niin oli omistajakin, sillä viime näyttelyissä ei SA:ta irronnut.

Kookas, mittasuhteiltaan oikea, sukupuolileimaltaan hyvä uros. Hieman syvä kuono-osa. Hyvä kallo ja kauniisti laskeutuvat korvat. Erinomainen ryhti ja ylälinja. Hyvät kulmaukset edessä, hieman jo voimakkaat kulmaukset takana. Kaunis väri, erinomainen turkki. Hyvä askelpituus, hieman ahdas takaliike, luonne 1.
KÄY-ERI SA

Vaikka nautinkin rotukehään menosta ja näyttelyissä käynnistä tänään kovasti, en voinut olla huomaamatta metsämiesten koiran käsittelyä. Kyllä teki pahaa katsoa, kun koiria rangaistiin lyömällä jo parista haukahduksestakin. Tänään sain viimein varmuuden siihen, että haluan vielä joku päivä näyttelytuomariksi, koska en vain voi sietää koiriin kohdistuvaa väkivaltaa näyttelykehillä. Tuomarina voisin ehkä edes vähän vaikuttaa tähän, tai saisin ainakin mielenrauhan siltä osin, että olisin edes yrittänyt. Toisen näyttelyissä kovasti paheksumani asia on tupakointi (ihan niin kuin muuten hyväksyinsin sen...). Eikö sitä elämäänsä voi mennä tuhoamaan mihinkään muualle kuin kehän laidalle koirien sekaan? Huoh.

6 kommenttia :

  1. Mä olen välillä vähän kattonut myös näitä metsäläiskehiä ja monesti huomannut erottuvani joukosta jakku päällä. Tosi paljon näkee näitä, joilla voisi olla vähän sopivammat varusteet päällä, mutta jokaisella on oma mielipide. Mä olen myös nähnyt niitäkin hirvikoirakehillä, että on aivan sama miten koira seisoo, kunhan se pysyy seisaallaan. Ei nameja, ei mitään käskyjä, se vaan on paikallaan. Niistäkin saisi paljon enemmän irti. Mun mielestä joku perus solkinahkapanta ei ole kovin nätti kehässä ja usein katkasee kaulan rumasti. Myös liikkeet on välillä vähän pomppimista ja vetämistä. Toki joukossa on niitä tosi nätisti esiintyviä ja osaavia handlereita.

    Mua on myös katottu vähän pitkään jakun lisäksi, kun mä asettelen Tahitin. Yleensä näitä näkee vain vapaasti esitettynä, mutta Tahiti näyttää paremmalta aseteltuna eikä se osaa seisoa vapaasti. Jos osaa, niin ei malta.

    Tupakoinnin suhteen mä olen miettinyt myös samaa, jos niitä keukoja on pakko tervata, niin kiitos mielummin jossain muualla kuin siinä kehän laidalla, missä tuuli tuo sen hajun ja savun suoraan nenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua ei niinkään enää ahista se, ettei noiden esittämiseen panosteta, koska mettämies on aina mettämies vaikka voissa paistas... Onneks on näitä Roopen omistajan kaltasiakin, jokka ymmärtää hyödyntää niitä, joita tuo esittäminen oikeasti kiinnostaakin, eikä tavote oo vaan saada sitä hyvää käyttövalioarvon mahollistamiseks..

      Poista
    2. ^Totta. Mä oon liian tottunu tähän, että kaikki on tiptop :D

      Poista
  2. Pekka Teini vaikuttaa tosi kivalta tuomarilta, haluaisin ehdottomasti viedä Axun joskus sille jos sattuu tilaisuus! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä loistava tyyppi! :D Käsitteli tosi mukavasti koiraakin, että enpä voi kuin suositella :)

      Poista