Instagram

tiistai 30. elokuuta 2011

No toimiihan se kone! (=

Pahoittelen pitkittinyttä päivitystaukoa, mutta nyt voin täysin puhtaalla omalla tunnolla sysätä syyn tämän 'mahtavan' tietokoneemme sekoilun niskaan. Nyt pitäisi taas toimia. (= Tänä aikana on ehtinyt tapahtuakkin jo vaikka ja mitä. Metsästyskausihan alkoi tässä viimeviikon lauantaina, ja - uskokaa tai älkää - otoksia Virkun töistä jopa videolle. Toinen juttu onkkin sitten se saanko niitä julkaistua... Samaisena lauantaina kävimme iltapäivästä Suonenjoellakin, ja löytyyhän niitä kuvia siitäkin reissusta. Myönnän, että postista saattaa tulla hieman sekava kuvien ja mahdollisten viedeoiden suuren määrän vuoksi, muttaah... Minkäs teet kun kone päättää tiltata kriittisellä hetkellä. Mutta nyt siis, kuvia kuvatekstiyrityksineen:







Meijän märkä ja väsynyt metsäkoiruli aamulla metsältä palanneena. Hyvin ajettiin.











Suonenjoella







Pahoittelen laatua (otettu ikkunan läpi). Tyyppi kaivelee puunjuurta.







Laatu tässäkin. Viaton 'En se minä ollut' -ilme.







Jesh, suht onnistunut kahluukuva. Virkku kun ei suostu uimaan...







Vielä parempi. ;)







Ihme valotus. Pimeessä otettu. Tultiin Suonenjoelta takasin mökille.





Nii ja sitte niitä videoita:













Virkku ajoi mökillä pihan läpi. Pahoittelen laatua, ei ehtinyt tarkentamaan. -.-* Seuraavassa videossa pelkkä ääninäyte. Itse videossa ei siis tapahdu mitään.























Tyypin porkkanansyönti. Kiva rouskutus kuuluu (;





Että tämmöstä. Heitelkäähän kommenteilla, oli se nitten hyviä tai huonoja. (=





torstai 25. elokuuta 2011

Teknisiä ongelmia -.-*

Pahoittelen tätä pitkähköä päivittelytaukoa, mutta jostain tuntemattomasta syystä tämä meidän koneemme ei vain suostu lataamaan posteihin kuvai saatika viedeoita, joita olisi seuraaviin posteihin aika paljolti.



Ensipostiin, johon saan kuva/videoita, lupaan laittaa juttua Virkun metsäreissuista, sekä vierailusta Suonenjoelle. (=

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Onko Sulolla ollut ikävä? (=

No onhan sillä. Nyt kun piiiitkän tauon jälkeen viimein astuin sisälle "Sulon kämppään", oli vastassa hyvinkin iloinen seropi herra. Hirmuinen aistelu ja hyppiminen. Eipä siinä paljon pusuiltakaan säästytty, ja taisimpa siinä parit ilo yninätkin saada. (=



Sulolla taisi olla nyt joku ihan super hyvä päivä oppimisen kannalta. Luokse tulokin onnistui jo hitaasti, mutta varmasti. Maahan meno onnistui lähes poikkeuksetta. Istuminen oli jo erin omaisesti hallussa. Vaikka vasta ensimmäistä kertaa kokeilimme kierimistä, onnistui sekin. Wohoo mikä koira!!! (: Yksi seitsemän viikkoiselle penskalla hyvä noutokin saatiin tehtyä. Kyllähän sitä vielä piti jokaisen pikku koulutus hetken (ehkäpä 5-10min) jälkeen käydä pikku torkut ottamassa, mutta eihän se haittaa. Ja uskokaahan tai älkää, sainpas jätkästä jopa pari kuvaakin. (;

































maanantai 8. elokuuta 2011

Maanmuokkaustöissä + Retki Ristiinaan

Iskä aloitta tuossa perjantaiaamuna pihalla kaivuuhommat. Pihalle muodostui sitten milloin minkäkinkokoista multakasaa ja Virkkuhan oli innokkaana töissä mukana. Tässä postissa sitten kuvia kyseisestä tapahtumasta.



Pentele, en saanut niitä kuvia vielä. Laitan heti kun onnistun lataamaan ne eka nettiin...





Joskus on vain niitä päiviä ettei edes bloggaaminen innosta ja nyt on alkuviikosta ollut niitä päiviä jopa useampi peräkkäin. o.O Nooh.. nyt pääsin vihdoin tähän kirjoittamaan. Tuossa alussa olikin jo (myönnän) hieman töksähtelevä pikku kirjoitus josta vielä kaiken lisäksi jäivät kuvat puuttumaan.



Me siis pakattiin lauantai aamuna anuto ja lähettiin mökiltä kohti Ristiinaa, vain 3,5h autossa istumista. Itse istuin koko puuduttavan matkan autosta nousematta, mutta muu porukka kävi jaloittelemassa kokonaisella kolmen minutin happihyppelyllä.



Perillä sitten oottelivat serkkujeni kolme koiraa, kaksi ajokoiraurosta ja karjalankarhukoira uros. Virkultahan unohtui tietysti reissuun varaama liina joka oltaisiin siis köytetty puiden väliin ja hihna siihen kiinni. No eipä me sitten muistettu sitä häkkiäkään jossa Virkku edellisellä käynnillä oleili. Nytpä siis tyydyttiin enoni kettinginpätkään lyhtypylväässä. Eipä siinäkään mitään valittamista ollut. Virkku suorastaan nautti kaiken toiminnan keskipisteenä olosta. Kaikki jotka vain suonkin kerkesivät, rapsuttelivat Virkkua ohi mennessään.



Uskallettiinhan siellä uimassakin käydä. Itse kävin serkkujeni kanssa katsomassa kahden viikon ikäisiä cockerspanielin pentuja. Luvs miten ihania.



Tähän tulee cockeri kuva



Cockeri kasvattajalta saatiin tuotua Virkulle oikein hemaisevia hajuja. :P Seuraavana päivänä sitte lähettiinkin ajelemaan kotia kohti. Siinä me yhdellä huoltoasemalla taidettiin pysähtyä vettä lupsuttelemaan. Mun mielestä tulomatka oli paaaaljon väsyttävämpi kuin menomatka.



Kokonaisuudessaa reissu meni erinomaisesti, eikä yhtäkään punkkia ole ainankaan vielä löytynyt (:





maanantai 1. elokuuta 2011

Virkun hoito-ohjeet

Nyt katotaan ketkä ottasivat vielä meijän tessun hoitoon tämän postauksen jälkeen. Seuraavaksi siis Virkun Hoito-ohjeet (+ jotain ihme tapoja). Tämähän on siis kesäversio.

Aamupalalla Virkku saa n. kaksi keltaistakauhallista (n. 2 dl) kuivia ratuja, lihaa ja 'milloin mitäkin'. Kahdesti viikossa ruuan seassa on kalaöljyä, muulloin rypsiöljyä. Aamu ruoka tullaan syömään sisälle aamulenkin (pikku pissityksestä muutamaan kilometriin) jälkeen, noin kello 6.45. Yöt vietetään rauhallisesti tarhassa. Aamujälkiruuaksi Virkku haluaa luomuporkkanan. Kyllä, vain luomut kelpaa! (: Sitten, päivästä riippuen nukutaan joko sohvalla tai sitten leikitään niin kauan että äippä väsyy ja vie tarhaan.

Siinä joskus puolenpäivän kieppeillä tehdään päiväulkoilu, ellei pitempää (n. 7km) pyörälenkkiä olla jo tehty aamulenkin jälkeen. Päiväulkoiluunhan sisältyy pihan kirtelyä ja kun tarhaa lähestytään, löytyy maasta ihmeellisen paljon kiinnostava käpy ja sitten kellähdetään selälleen kierimään ja ryömimään, eli "halvaannutaan". Hieman topakammalla käskyllä mennään sitten tarhaan asti.

Päivän mittaan edellisessä kappaleessa mainittu ulkoilurituaalitoistetaan mahdollisesti sisälle pääsyn merkeissä.

Sitten siinä viiden kieppeillä annetaan iltaruoka joka sisältää suunnilleen saman sisällön kuin aamupalakin, porkkanaa lukuun ottamatta. Tämä ruoka voidaan syödä ulkonakin, mutta välillä tullaan syömään sisälle. Sisälle tultaessa jälkiruokana toimii kuiva leivänpala tms.

Illalla ilman jo viilettyä (n. klo 19) tehdään sitten se pitempi lenkki mikäli tuota aamupyörälenkkiä, joka muuten talvella tarkoittaa metsässä oloa tai hiitoa, ei tehty. Joskus jalan, joskus pyörällä.

Illalla vielä yhdeksän maissa käytetään pikkulirillä jotta jaksetaan odotella aamuun asti.

Päivän mittaanhan voi tietysti lisätä jotain ylimääräisiä rapsutteluhetkiä tai koulutustuokioita. (:


Kuka haluaa ottaa vielä hoitoon? (:



Telepatiaa

Luin tässä yksi päivä koirakirjaa jossa mainittiin telepaattisesta yhteydestä ihmisen ja koiran välillä. Mukana oli muutamia ohjeita yhteyden avaamiseen ja minähän tottakai menin heti kokeilemaan. Mitäs siinä olisi menettänyt? (: Ensimmäisellä kerralla sain Virkun tulemaan ajatuksesta luokse, vaikka hetki sitä pitikin harjoitella. Tänä aamuna sain saman toistettua aamulenkillä. Vähän jännää. :D Kirjottelin nyt tähän alle omin sanoin noita ohjeita niin että tekin pääsette kokeilemaan. (: Ohjeet siis Koiran elekieli -kirjasta (Matthew Hoffman).



Varaa muutama minuutti aikaa jo pelkästään koiran huomion löytämiseen. Tee tämä hiljasessa ja rauhallisessa paikassa, jossa olisi mahd. vähän häiriöntekijöitä. Mieti jo valmiiksi Muutama kysysmys tai sanoma jotka haluat koiralte kysyä/kertoa.



Vedä syvään henkeä, rentoudu, keskitä ajatuksesi ja tyhjennä mielesi.



Ajattele koirasi nimea ja muodosta mieleesi mahdollisimman tarkkakuva koirastasi, yksityiskohtia unohtamatta.



Nyt sitten kysyt koiraltasi kysymykset tai välitä viesti. Muista keskittyä sanoihin kunnolla lausumatta nitä kuitenkaan ääneen.



Rentoudu t ä y s i n ja valmistaudu vastaan ottamaan, joskus sanallinen, symbolinen tai kuvallinen viesti. Joskus voit tuntea voimakkaasti koiran olevan onnellinen. Olipa viesti sitten mikä hyvänsä, tulisi se kuitata henkisesti, jotta koira tietää sinun vastaan ottaneen sen.



Älähän hämmästy vaikket saisikaan vastausta ensimmäisellä kerralla. Voi, ja meneekin aikaa ennen kuin itse opit "puhumaan" ja koira "kuuntelemeen". Kannattaa kuitenkin kokeilla, voit jälleen yllättyä koirakaveristasi positiivisesti.