Instagram

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Rally-tokotreeniä pitkästä aikaa

Virkku pääsi tänään pitkästä aikaa tekemään rally-tokorataa. Edelliset treenit olikin tehty viikonloppuna mökillä. Silloin Virkku teki ehkä parhaan seuruunsa ikinä. <3 Mutta niin, innostuin tänään (Mutkun avustuksella) tekemään meille treeniratoja mahdollisimman kattavina, jotta saan nyt kartoitettua meidän puutteet ja virheet ennen seuraavia kisoja, vaikken niiden ajankohtaa vielä tiedäkkään. Ihan tässä kohtahan olisi Kalajoella kisat, mutta ei meistä ole lähtemään. A) vieras paikka, Virkku ei vain toimi. B) ulkokisat, Virkku olisi ehkä saattanut toimia hallissa. Eli me odotellaan urhoollisesti Kannuksen möllejä. :D Huoh.

Ratana meillä oli tänään 10 liikkeen, meille suht helpoilla liikkeillä maustettu rata - tai niin mää oletin. :D Epäilen, ettei rally-tokoradasta saa meille täysin helppoa, koska joka liikkeessä on jotain hiottavaa, mutta pitä pienistä! :> Ensimmäisellä kierroksella Virkku veti kunnon kierroksille palkkana olleen kanafileen vuoksi ja kaikki meni vauhdin vuoksi vähän sinne päin. Yhtenä ongelmana on näköjään myöskin se, ettei Virkku meinaa lähteä seuruuseen kerralla mukaan -> Treeniä!

Kun (jos) nyt aloitan pilkun viilailun Virkun kanssa, löytyy meidän eteen-oikealta sivulle-istu -liikkeestäkin mukavia puutteita. Kesäloman aikana Virkun perusasento nyt on kyllä muutenkin päässyt vähän huonoon kuntoon, eikä se meinaa onnistua kummaltakaan puolelta ilman käsimerkkiä... Lisäksi meidän eteentulo on hyyyyvin vino, koska Virkku pyrkii ennakoimaan siitä perusasentoon vasemmalta puolelta -> Treeniä!

Toisena liikkeenä oli askel-istu, 2 askelta-istu, 3 askelta-istu -liike. Tässä Virkku lähti hyvin perusasennosta liikkeelle, mutta pysähtyminen meni joka kerta pitkäksi jos ei käsimerkillä sitä pysäyttänyt -> Treeniä!

Kolmantena ollut täyskännös vasemmalle vaatii tiiviyttä, tiiviyttä ja vähän lisää tiiviyttä. Ensimmäisellä kerralla Virkulla oli niin paljon vauhtia, että koko käännös meinasi mennä pitkäksi, mutta toisella kerralla käännyttiin jo huomattavasti hillitymmin. Neljäs 270' oikeaan -käännös meni muuten hyvin, mutta ensimmäisellä kerralla Virkku pysähtyi kesken käännöksen perusasentoon. Näihin molempiin siis tarkkuutta ja varmuutta -> Treeniä!

Hitaasti seuruu meni vähän vaihtelevasti, koska Virkku ei kummallakaan kerralla lähtenyt ensimmäisellä seuruukäskyllä mukaan, vaikkei edellisen käännöksen jälkeen edes pitänyt pysähtyä. Tätä pitää siis treenata ihan yksittäisenä liikkeenä.

Spiraali vasempaan oli muuten hyvä, mutta Virkku kävelee tooosi helposti pujoteltavien esineiden yli :D Tässä seuruu sentään oli ajoittain suht tiivistä, vaikka välillä niitä satunnaisia irtoilujakin tuli... -> Treeniä!

Pujottelu edestakaisin sisälsi samoja ongelmia kuin spiraalikin, mutta irtoilu oli jäätävää. Ääh... Tämäkin, tai no, meidän seuruu yleensäkin menee kunnon syyniin -> Treeniä!

Istu-maahan-kierrä koira ympäri meni muuten hyvin, mutta Virkku ei kummallakaan kerralla mennyt syystä X kerralla maahan. Normaalisti maahanmenossa ei kylläkään ole ollut ongelmaa. Sain ihan rauhassa kiertää Virkun ympäri, paikallaan se pysyi hienosti, mutta kun olisin ottanut sen mukaan seuruuseen niin eih, taas koira jäi nököttämään paikoilleen. Onkohan se unohtanut meidän loman aikana koko 'Seuraa!' -käskyn..?

Viimeisenä ollut koira eteen - 1-3 askelta peruuttaen -liike meni vähän liiankin vauhdikkaasti. Jostain syystä tässä Virkun eteentulo on hirmu suora, kun vertaa normaaliin eteentuloon. Mielenkiintosta. :D Noh, anyway me ei kuitenkaan olla nyt kesän jäljiltä aivan siinä parhaassa kisakunnossa, joten treenailu alkakoon. Loppuisi nyt vain nämä helteet niin että koirakin jaksaisi jotain!

Koirakuumeeni on nyt siinä vaiheessa, että alan epäröimään. Haluanko oikeasti tervua? Olisiko pienempi koira mun tilanteessa toimivampi? Haluanko varmasti pitkäkarvaisen koiran? Tervussa, tai belgissä yleensäkin on sitä jotain mitä mää koiralta haen. Toisaalta pieni koira voisi olla kätevämpi, mutta mää en vaan osaa kuvitellakaan itelleni mitään pienempää rotua. Välillä mielessäni häilyy jo kuva mu-ho kääpiösnautserista, mutta tuo koko. Enkä kyllä toisaalta taida olla yhtään snautseri-ihminen muutenkaan. :D Tervun lisäksi mielessäni on satunnaisesti häilynyt tervun malinosserkku. Toisaalta mulla on malikasta tällä hetkellä hyvin päällekkäyvä poliisikoira -mielikuva, mutta se mitä luultavimmin häviäisi oman malikan jälkeen. Lisäksi olen miettinyt sitä, jaksaisinko ihan oikeasti _täysin_ omaa koiraa lukion aikana. Sitähän ei kukaan vielä tiedä, mutta mää uskon kykeneväni tasapainottelemaan koiran ja koulun välillä lukion ajan. Mutta entäs sitten lukion jälkeen? Paljonko jatko-opiskelut vie multa aikaa ja rahaa, mikä kuuluisi koiralle? Ääh, meneehän tämä vaikeaksi, mutta minkäs teet kun koirakuume puskee päälle! :>

9 kommenttia :

  1. Diinu tuo sulle snautserikuumeen huomenna :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää kyllä epäilen vahvasti mutta...:D

      Poista
  2. Just tää lukio ja jatkoopiskelu mietintä...;) Murrr... Meillekkin harkittu toista koiruutta ja vähän aikaa sitten meinattiin jo ottaa mutta alkava lukio oli osasyynä siihen ettei rohjettu. Ehkä kun on vuoden lukiota käynyt niin on hieman informoidumpi asian suhteen ja voi miettiä uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut sitte tulee taas se, että tuleeko seuraavina lukiovuosina miten paljon lisää tekemistä :D toisaalta ois helpompi opetella siihen koiraan ekana vuonna. Sitte se ei ois enää niin pentu myöhemmin :D

      Poista
  3. Voi miten meilläki on sama ongelma... Mun porin junnukoiran kasvattajakin olis heti varannu mulle nöffinpentua, mutta kun on vaan se et mitä ihmettä teen nöhvin kokoselle koiralle kun lähen opiskeleen muualle ja asun varmaan kerrostalossa...:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mää nään nöhvin josain muutenki minimaalisessa yksiössä :D

      Poista
  4. Joo, eihän se mahtus ees kääntyyn sielä kunnolla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha:D mutta sää saisit varmaan tilaa hissisä :D heikkohermoset murtovarkaatki pelkäis sitä x)

      Poista