Motoriikkaharjoituksia ja voittajan palkitsemista

Olen nyt alkanut harjoittelemaan Virkun kanssa oikein kunnolla noita takakäännöksiä, ja pientä edistymistä on jo havaittavissa. Tavoitteenani olisi saada rally-tokon täyskäännöksestä vasempaan täysin tiivis (eli käännyn itse vain kantapäilläni). Tällä hetkellä käännös muistuttaa jonkun sortin vesipisaraa, ja on edelleen loiva, vaikka pientä tiivistymistä on jo tapahtunut. Virkku osasi jo ennestään pyöriä paikoillaan, mutta valitettavasti vain liikuttaen sekä etu-, että takajalkojaan.. Nyt me ollaan harjoiteltu pyörimistä etujalat paikoillaan. Pelkkien pyrimisten lisäksi me ollaan peruutettu ja tehty kahdeksikkoa jalkojen ympäri sekä normaalisti, että peruuttaen. Kehittelemme takaliikkeitä tulevaisuudessa myöskin 360' käännöksillä vasempaan ja portaiden peruuttelulla, mahdollisesti myöskin takajalkojen vuorotellen nostelusta. Nyt Virkku pyörii paikoillaan vain vastapäivään, mutta eiköhän me jossain vaiheessä pyöritä myötäpäiväänkin. :) Ihannekäännökseni (ja häiriönsieto...!) löytyvät ehdottomasti tältä videolta, vaikka epäilenkin, ettemme tule koskaan pääsemään noin upeisiin takakäännöksiin...

Rally-tokon möllikisat lähestyvät uhkaavasti, eikä tähän seuraavaan koitokseemme ole enää kuin 24 päivää o.o Tämän vuoksi olen alkanut jo nyt toteuttamaan treenisuunnitelmaa, ihan vain sen takia, että onnistuisin tällä kertaa jättämään ne kaksi tyhjää vapaapäivää ennen varsinaista kisapäivää. Tällä hetkellä viikon treeniohjelmaamme kuuluu vain yksi kokeenomainen rata, ja 1-2 treenirataa palkalla. Tein toissapäivänä (?) Virkun kanssa pitkästä aikaa kokeenomaista rataa, ja huoh - koira oli välillä aivan hukassa. Nyt treenaamme siis rally-liikkeitä ja takakäännöksiä suloisen sekalaisesti vuorotellen. Saa nähdä missä kunnossa liikkeet ovat kokeen lähestyessä. Tämän kokeen tavoitteena olisi onnistuminen, joka meidän kohdalla tarkoittaa ennen kaikkea pysyvää keskittymistä ja radan läpikahluuta. Itse yritän nyt panostaa tuohon hihnaan... Mutta eipä siinä, kyllä meille hyväksytty tuloskin kelpaisi :)

Mutkusta on aivan selvästi tullut pieni ja pippurinen murrosikäinen mumsteri :D Alun kiltteys alkaa pikkuhiljaa karista, ja hamsterista löytyy aivan uusia puolia - enää ei olekkaan niin kivaa tulla dunasta pois, ja selällään kädessä olo on edelleenkin vähintään yhtä hirveää kuin aina ennenkin. Eilenkin pikkukarvamytty alkoi kitisemään, kun otin sen selälleen kämmenelleni, aikeissani leikata sen kynsiä. Noh, eilisen kynsisaldo oli huimat neljä kappaletta... Ruoka pojalle on kyllä maistunut, ja kokoakin näyttää tulleen jonkun verran. Viime iltoina Mutku on herännyt vasta tavallista myöhemmin, eikä se ole juossut ufossa aivan niin innokkaasti kuin tähän asti. Pitää viikonlopulla vähän kyttäillä tuon yöllisiä seikkailuja.

Tässä vaiheessa voisinkin sitten jo siirtyä onnittelemaan meidän valokuvauskilpailun voittajaa. Kilpailun voitti Mari 'Elämäni tassut' -nimisellä hamsterikuvalla. Voittajaa odottaa yllätyspalkinto!:)