Instagram

torstai 29. marraskuuta 2012

Välineurheilua(ko?)

Sain vihdoin aikaiseksi kuvata (lähes) kaikki Virkun varusteet. Tiedän etteivät mm. valjeiden tai juoksuvöiden kuvat ole mitään maailman selkeimpiä, mutta koska koiramalli nukkui onnellisesti ruususen unta kuvausvaiheessa, en saanut kunnollisia mannekiinikuvia. Pahoittelen!

Vielä on hyvät mahikset arvonnassa!!

Panta-arsenaali

Pantoja meille on kertynyt aikalainen määrä. Vasemmanpuoleisen kuvan pannat ovat kaikki Virkulle ostettuja, oikeanpuoleiset jäivät Kaisalta. Kaisan pantoja ei Virkulla olla käytetty. Tällä jetkellä Virkku käyttää kuvassa vinosti olevaa, ruskeaa nahkapantaa. Suurin osa pannoista on poistunut käytöstä Virkun kasvaessa. Paria pantaa Virkku ei voinut pitää kutiamisen vuoksi. Meiltä löytyy myöskin Cannyco'n kuonopanta kokoa 5, mutta jäi (onneksi!) käyttämättömäksi kaapinpohjalle. Minä (tai koirakaan), en tykkää tuosta yhtään. Eli jos jollain on tarvetta, niin meillä on hyvin vähällä käytöllä tuo panta. Menee vähän Virkkua isommalle koiralle.

Hihnaa hihnan perään

Tällä hetkellä lenkkikäytössä on itse kuormansidontaliinasta tehty hihna. Käytössä tuo on mukavan kevyt suurehkosta lukostaan huolimatta. Ei luista kädessä, mutta käden ympärille kiertyessään jättää mukavat jäljet... Vaikka tuo on hyvinkin käytännöllinen, ja menee pieneen tilaan, haluaisin jotain vähän katu-uskottavampaa, vaikka metsäkoirasta onkin kyse.

Flexi, jota ei olisi koskaan pitänytkään ostaa. Kuuluu ehdottomasti mun purhimpien ostosten listalle. Ensinnäkin, tuo on joku madeinchina muoviroska. Kooltaan suuri ja kömpelö, pitää kovaa ääntä kelautuessaan, kelausmekanismi toimii juuri päinvastoin kuin "normi flexissä". Lukko oli hyvin heikko ja kevyt, kaikkea muuta kuin meille soveltuva. Kaiken tämän valituksen lisäksi, Virkku pelkäsi kolisevaa kelaa...

Sininen noutajahihna... Mun mielestä väri ei sovi Virkulle, enkä tykkää tuosta muutenkaan. Liian paksu näyttelyhihnaksi - ei saa kätevästi kierrettyä käden sisälle, kuten meidän toisen nlyhihnan, josta en kuvaa ottanut. Nuotajahihna luistaa inhottavasti kädessä. En tykkää :(

Valjaita joka lähtöön

Ihka ensimmäiset valjaat meidän koiralle, tuli naapurin rotikan kasvaessa omista turvavyövaljaistaan ohi. Näitä valjaita käytettiin lähinnä Kaisan aikaan. Vähän aikaa Virkkukin ehti näitä testailla, kunnes tajuttiin, että rintapalkki hankasi Virkun jo valmiiksi ohutta turkkia vähäisemmäksi.

Punaisten valjaiden jälkeen meille muutti Hurtan perus Y-valjaat. Vähän aikaa nämäkin ehtivät olla, kunnes yksi lukko otti ja petti. Kaikki remmit olivat muutenkin liian kapeita ja kovia Virkun ohuelle turkille.

Perus Hurttien jälkeen meille tilattiin netistä ED't. Näissä tykkäsin väristä, ja olivat muutenkin hirmu käytännölliset, kunnes sama ongelma ilmeni jälleen - valjaat hankasivat Virkun nahan kainaloista rikki. Valjaat vaihtuivat jälleen...

Tällä hetkellä meillä on käytössä VUL'lta tilatut vetokoirien valjaat. Kunnollista kuvaa en näistä saanut mannekiinin puutteen vuoksi. Kyseessä ovat kuitenkin lähes tälläiset valjaat. Soveltuvat mainiosti koirahiihtoon ja pyöräilyyn.

Juoksuvyöt

Mun lenkkikaverina toimii vanhempi, joustava juoksuvyö. Lukko on hieman tyhmästi - hölskyy juostessa, mutta tykkään tuon keveydestä, helppokäyttöisyydestä ja joustavuudesta.

Äiti käyttää parempaa, koirahiihtoon tarkoitettua Manmat -vyötä, joka on sekin tilattu VUL'lta. Tuo on mukavan tukeva, mutta mulle liian iso. Oma kuva on huono, mutta kyseessähän on tämä vyö.

Turkki kuntoon

Harjoja meillä on hieman köyhemmän laisesti, mutta eipä tuota kauheasti tarvitsekkaan harjailla. Päällä oleva on halppoksesta, mutta hanskasta en muista. Molemmilla turkki irtoaa kivasti. Harjassa oli toisella puolella hiusharjamaiset piikitkin, mutta ovat ajan kuluessa irronneet...

---

Huoh mikä urakka! Kysymyksiä saa lähetellä jos jotain jäi epäselväksi.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti