Virkku

Nippelitietoa Virkusta

virallinen nimi: Virkku
synt.: 01.04.2008
rotu: suomenajokoira
sukupuoli: uros
väri: kolmivärinen
isä: Ranniston Reetu
emä: Ranniston Manta

KoiraNet - Petsie

Virkku on metsällä toimiva, rally-tokoa omaksi iloksi treenaava, ja pienimuotoisesti kisaava suomenajokoira uros vuosimallia 2008. Luonteeltaan Virkku on rauhallinen ja ihmisystävällinen. Aina auttamaan pyrkivä ajokoira oppii uusia asioita älyttömän nopeasti. Koska Virkkua ei voi pitää irti kuin metsällä ja joskus (tarpeeksi hyvien herkkujen voimalla) pihalla, meillä treenataan rally-tokon ALO-liikkeitä, joissa koira saa olla kokoajan kytkettynä. Rally-tokossa ollaan käyty mölleilemässä. Ensimmäiset, ja toistaiseksi ainoat viralliset kokeet päätyivät radan keskeytykseen.

Aina metsästyskaudella Virkku käy pari kertaa viikossa metsällä vähän pölläyttelemässä jänistä. Nopeana ajajana on muutama tullut otettua kiinnikin. Aina ehtiessä ja mahdollisuuksien salliessa, on käyty pyörähtelemässä myöskin mätsäri- ja junior handler -kehissä. Esiintyjänä Virkku on tasainen ja luotettava. Virallisiin näyttelykehiin meillä ei hirveästi ole pyrkyä - liian pienet korvat ja narttumainen pää.

Kuinka Virkku muutti meille

Kun edelliselle ajokoirallemme, Kaisalle, todettiin keväällä 2008 sydänvika, aloimme heti etsimään Kaisalle jatkajaa, sillä lopetuspiikki oli välttämätön. Iskä katseli lehdistä ilmoituksia pennuista ja kävimmekin katsomassa useampia pentueita. Yhessä pentueessa oli useampia aivan älyttömän rauhallisia narttuja, joihin olisin ihastunut aivan täysin. Pennut vain istuivat, eivät suinkaan hyppineet ja pomppineet ympäri tarhaa tai roikkuneet lahkeessa. Kävimme kuitekinkin katsomassa vielä Soinissa ollutta pentuetta, sillä iskä ei vakuuttunut edellisten pentujen rauhallisuudesta. Soinissa oli tarhassa haukkumaton emä kolmen pennun kanssa, joista kaksi naskalihampaista urosta oli vielä vapaana. Hieman ennen kuin kävimme Soinin naperoita ensimmäistä kertaa katsomassa, pyörähdimme Kinnulassa katsomassa euroopanvoittaja ajokkia, Ranniston Reetua. Reetuhan oli luonteeltaan aivan ihana ja rauhallinen. Iskä olisi halunnut ehdottomasti Reetun pennun, ja kun Reetun omistajan kanssa hetki juteltiin, kävi ilmi, että pentue, jota olimme Soiniin menossa katsomaan, oli Reetun. Tämäkin vahvisti Virkun valintaa.

Virkku valittiin kahdesta uroksesta. Toinen oli tummempi ja korkeampi. Päädyimme siis hieman matalampaan ja vaaleampaan. Nimen Virkku sai heti papereita kirjoittaessa, sillä pentu juoksi elämäniloa tihkuen ympäri tonttia irti päästyään. :) Virkku oli kolmesta pennusta ainoa, jonka sain syliini otettua. ♥

Virkku tuli meille 21. heinäkuuta. Olimme saaneet pennun kannettua autoon sateisella ilmalla ja jo tulossa kotiinpäin, kun iskä soitti, että Kaisaan ei enää satu. Kotiin päästyämme iskällä oli jo monttu valmiina, mutta sain silittää kaunokaisen päätä vielä kerran. Sen jälkeen iskä laittoi jätesäkin suun kiinni rautalangalla, viiltäen vahingossa käteensä vertavaluvan haavan.

Lukemalla blogia, saat lisää tietoa Virkusta, mutta mikäli sekään ei riitä, ja jokin jää askarruttamaan, laita meiliä osoitteeseen mimakrisja @ gmail.com, tai kommentoi blogitekstiä! :)