Instagram

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Rally-tokon möllikoe

Oon vieläkin niin innoissani tämän päivän möllikokeesta, etten oikein tiedä mistä aloittaisin. Ehkä kuitenkin pidän teitä vielä sen verran jännityksessä, etten vielä paljasta tulostamme ;)

Aamulla lähdimme yhdeksän jälkeen Kannusta kohti. Alokkaan rataantutustumisen piti alkaa kymmeneltä, mutta aikataulut venyivät, ja pääsimme kiertämään rataa vasta puoli yhdeltätoista. Äiti toi Virkun sisälle melko tarkasti kymmeneltä. Olin vienyt tavarani nurkkaan, jossa ei aikaisemmin ollut muita, mutta kun Virkku tuotiin sisälle, oli nurkassa myöskin Ada ja Nala, sekä Kaisa, Huti ja Daim. Virkku meni nurkkaan tullessaan heti haistelemaan Nalaa. Mitään suurta tapahtumaa tästä ei onneksi kehkeytynyt, ja Virkku oli nätisti. Vaikka Virkku vetikin jonkun merran muiden koirien luo, eikä aluksi ottanut herkkuja, saatika sitten käskyjä vastaan, rauhoittui se yllättävän nopeasti ja nätisti.

Kun puoli yhdentoista aikaan pääsin tutustumaan rataan, jäi Virkku nätisti odottelemaan äitin kanssa. Virkku oli koko reissun ajan rauhallinen oma itsensä. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun Virkku osasi ottaa kunnolla rennosti koiratapahtumassa, ja unohtaa kokoaikaisen sähläämisen. Rata oli kuitenkin suhteellisen helppo, ja lähdin tutustumisesta jo parin kierroksen jälkeen. Ainoat harmaat hiukset aiheutti vuoden alussa voimaan tullut sääntömuutos, joka salli juosten tehtävät käännökset alokasluokassa. Näihin en ollut aiemmin törmännyt, enkä ollut tajunnut lukea uusimpia sääntöjäkään. Valitettavasti en onnistunut tekemään kunnollista ratapiirrosta...

Pääsimme radalle ilmeisesti numerolla 11. Koska olimme leiriytyneet aivan toiseen päähän hallia, lähdin suunnistelemaan lähtöpaikalle, kun olimme saaneet kehotuksen valmistautua suoritukseen. Aluksi pelkäsin, että paikanvaihto oli Virkulle liikaa, koska Koira aloitti heti haahuilun ja kiskomisen kun vaihdoimme paikkaa. Kun pääsimme kentälle valmistautumaan perusasentoon, Virkku onneksi rauhoittui ja tarjosi kontaktia. Kun ilmoitin tuomarille, että olimme valmiita, ja lähdin liikkeelle, aloitti Virkku heti haistelun ja haahuilun. Ensimmäisenä liikkeenä oli istu, kierrä koiran ympäri. Kyltille päästessä Virkku oli jo liimannut nenänsä maahan, mutta sain sen nostettua kontaktiin herkkujen avulla. Virkku laski ahterinsa kiltisti maahan, ja odotti kun kiersin sen ympäri. Vähän ennakoi jatkamista, mutta muuten meni kivasti. Saimme yhden miinuksen puutteellisesta yhteistyöstä, mikä oli kyllä sinänsä ihan ansaittu...

Toisena liikkeenä oli vasen täyskäännös, joka meillä on ollut hyvin vahva. Luotin tänäänkin Virkun osaamiseen, mutta koska koira laamaili vielä tässä vaiheessa rataa, meni se ainan päin honkia. Ensimmäisellä kerralla Virkku jatkoi suoraan -> uusittiin. Vielä toisellakaan kerralla Virkku ei tehnyt liikenntä niin hyvin, kuin olisi osannut, mutta ei voi mitään. Tästä liikkeestä tuli yhteensä neljä miinusta. Kolme uusimisesta, yksi hihnan kiristymisestä.

Kolmantena liikkeenä meillä oli 360' vasempaan. Tästä tuli yksi miinus puutteellisesta yhteistyöstä, sekä huomautus liian kaukana suoritetusta liikkeestä. Hups. En oikein tiedä mitä tuossa tapahtui, mutta kuten videolta (postauksen loppupuolella) näkee, lähdimme tuossa kiertelemään jotain kuuta kiertävää rataa. Tämän puolessa välissä kuitenkin Virkku koki ahaaelämuksensä, ja alkoi tekemään kaiken täysillä.

270' astetta oikeaan meni meilä hirmu hyvin ja tiiviisti, koska Virkku oli huomannut puolikkaan nakinpätkän kourassani. Tästä ei tullut miinuspisteitä.

Kun Virkku oli päässyt vauhtiin, eteen, takaa sivulle onnistui hirmuisen hyvin (vaikkei yllä oleva kuva annakkaan sitä kuvaa...), ilman virhepisteitä.

Hihna kisirtyi jälleen kuudennessa liikkeessä, koira eteen, askelia peruuttaen. Virkku tuli innoissaan eteen, mutta kuten videolta ja yllä olevasta kuvasta näkee, oli eteentulo aivan järkyttävän vino. Ensimmäiset askelsarjat menivät hienosti, mutta viimeisten kolmen askeleen jälkeen Virkku jäi tönöttämään paikalleen, ja ihmettelemään kuvia räpsivää äitiä. Onneksi koira kuitenkin lähti tästä vielä ihan suosiolla liikkeelle. Koska en jostain syystä uskaltanut vekslailla enää hihnan kanssa, otin Virkun perusasentoon edestä. Hyvin onnistui!

Spiraali vasemmalle meni meillä moitteettomasti ilman virhepisteitä. Virkku seuraili hirmuisen hyvin, enkä itsekään mennyt sekaisin kierrosten laskuissa. Virkku teki tämän hirmuisen innokkaasti ja vauhdilla.

Radan toinen perusasentoliike oli eteen, vasemmalta sivulle, istu, joka meni Virkun osalta hienosti. Valitettavasti tästä lähti yksi piste ohjaajavirheen vuoksi, koska olin jonkun aivokatkoksen vuoksi teettänyt liikkeen liian kaukana kyltistä.

Yhdeksäs liike oli normaali 270' vasempaan, joka sujui jälleen moitteettomasti ja yllättävänkin tiiviisti.

Jännitin etukäteen istumisesta juoksemista, mutta onneksi Virkku osasi tämän, ja saimme tästäkin virheettömän liikkeen. Huoh!

Toinen ennaltajännitetty liike oli aikaisemmin mainitsemani käännös oikeaan juosten. Tätä emme olleet harjoitelleen, ja osasin odottaa, että Virkku suihkii mutkan suoraksi. Näin tapahtui. Koira haahuili jossain kaukana, ja otin liikkeen uusiksi. Ehkä uusinta oli aika turha, koska tästä liikkeestä ei tullut muita vihreitä, kuin uusinnasta koituneet kolme pistettä, mutta ei voi mitään, tehty mikä tehty.


Maalia edeltänyt liike oli hitaasti. Lievää haastetta toi edeltänyt juoksenimen, mutta Virkku malttoi onneksi hillitä menoaan. Yksi miinuspiste tuli hihnasta.

Yhteensä miinuksia kertyi 12 pistettä, eli lopullinen tuloksemme oli 88 pistettä. Wohoo! Kymmenen pistettä enemmän kuin ensimmäisissä mölleissä. Aikaa radan kiertoon meni 2min 16sek. Sijoitustamme en tiedä, mutta tuomarin kommenttina lopussa oli: "Huima edistys" Jatkakaa samalla tyylillä! :)". Näin me todellakin tehdäänkin. Valitettavasti seuraavista mölleistä ei ole vielä ilmoitettu, mutta kyllä meidät vielä kisakentiltä tulee bongaamaan.


Saimme palkintojen jaon jälkeenkin hyvää palautetta suorituksesta. Tämän yleisen "ajokoirahan meni hienosti" -ihmettelyn lisäksi sain kommenttia mm. hyvästä kontaktista. Olipa joku kuulema kehunut mua rohkeaksi tytöksi, kun olin uskaltanut tulla ajokoiran kanssa kisoihin. Hirmu hyvät fiilikset jäi päivästä, ja luulen, että Virkullakin oli oikeasti kivaa. :)

Videosta saan kiittää Adaa, videon laadusta pokkaria... Muita kuvia tästä päivästä Puuhuilun galleriassa.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Mutkun valtakunta - Mumsula

Aluksi Mutkun oleskelualue rajoittui vain dunaan ja tietsikkahuoneen (eli huoneen jossa duna on, eli huoneen jota nyt kutsutaan "Mumsulaksi") matolle, sekä yhteen nurkkaan. Pikkuhiljaa valloittava hamsupoju laajensi aluettaan työtasojen alle, mutta vieläkään se ei saanut mennä villakoirien valtaaman tietsikkapöydän alle, tai vuodesohvan alle. Pian huomasin, ettei sohvankaan alla ole mitään ihmeellistä, joten Mutku pääsi seikkailemaan sielläkin. Muutama päivä sitten äiti murtautui villakoirien valtakuntaan imurin kanssa (sitä täysin kuitenkaan nujertamatta), ja näin Mutku sai koko huoneen seikkailualueekseen. Toissapäivänä huomasin, että eteinenkin on hamsteriturvallista aluetta, joten nyt Mutku seikkailee sekä eteisessä, että Mumsulassa. Mitenkäs tässä näin kävi!

Ihan vain selkeyssyistä tein aivan äärettömän upean pohjapiirroksen tästä huoneesta, jotta tietäisitte edes suunnilleen mistä puhun. Mittasuhteet tuosta kuvasta huitelevat jossain kuuta kiertävällä radalla, mutta näettepä ainankin sen, mikä esine on missäkin. Tänään päätin tuhota villakoiralandian tietokoneen takaa, jotta Mutku pääsisi sinne vipeltelemään paremmin. Samalla järjestin johtoja paremmin, jotta pieni talttahammas ei vain alkaisi repältelemään niitä. Johdothan eivät kuitenkaan missään vaiheessa ole olleet hamsulin ulottuvissa. Kun olin saanut urhattua miltei tunnin tietokonepöydän ja muiden tasojen järjestelyyn, nappasin imurin uljaaksi ratsukseni, ja ryömin yllättämään villakoirat. Yllätyksekseni Mutku olikin jo saanut nämä viholliset puolelleen, ja rakennellut harmaista villakoirista tyylikkäitä pesäviritelmiä tietokonepöydän nurkkaan. Ovela kaveri. Upeasta suostuttelusuorituksesta huolimatta usutin imurin tietokoneen alusen valtijoiden kimppuun. Imuri teki villakoirafarmista selvää, ja pääsin - tai siis Mutku pääsi - tämänkin nurkan hallitsijaksi. Ehkäpä tämän tyyppisiä yllätyshyökkäyksiä pitäisi suorittaa useampaankin tämän talon nurkkaan...?

Tietokonenurkan hamsustamisessa (=sisustaminen hamsteriystävälliseksi!) meni lähes kaksi tuntia, mutta talttahammas ainankin tykkäsi. Mutku sai uuteen valtakuntaansa kaksi pesämökkiä (eli pahvilaatikkoa) ja kolmannen pahvilootan, josta löytyy wc-hiekkaa. Nyt pikkutalttahammas taitaa vedellä hirsiä jommassa kummassa pesämökissä.

Koska uudessa valtakunnassa ei ole kovinkaan paljoa kuvattavaa, eikä itse King Talttahammsakaan ollut kovin kuvauksellisella tuulella (ks. ensimmäinen kuva...), esittelen teille tässä samalla nyt dunankin. Dunan sisustus on muuttunut jonkun verran alkuperäisestä, mutta onneksi Mutku ei ole moittinut minkäänlaista järjestystä. Pieniä parannuksia haluaisin tuonne nytkin tehdä, mutta vielä en ole löytänyt ajallisesti sopivaa saumaa muutosten tekoon. Toivottavasti ensiviikolla irtoaisi sen verran aikaa, että saisin Mutkulle kunnon sisustuksen tuonne.

Kuvat antavat dunasta hirmuisen sekavan kuvan, mutta nyt tuolta löytyy puinen mökki, josta itse tykkäisin kovasti, mutta Mutku käyttää sitä lähinnä kiipeilypaikkana, sininen Lumia-laatikko, jossa Mutku nukkuu päivänsä, verkkokatossa roikkuva Sputnik-mökki, josta olen bongannut Mutkun jopa kerran nukkumassa, kulmavessa, jota Mutku opettelee jo toista kertaa käyttämään, kiipeilyjurakko, riippumatto, jonka haluaisin kiireesti uusia sen lörtsähtäneen ulkonäön ja pienten talttahampaiden tekemien reikien vuoksi, juoksulautanen/ufo, joka on ollut vähintäänkin ahkerassa käytössä, vessa- ja talouspaperihylsyjä, ruokakippoja, sekä tietenkin RUOKAA erilaisissa olomuodoissa. Tällä hetkellä Mutkun rakastama lapanen löytyy sputnikista, koska kun laitoin sen sille lumia-laatikkoon, se lopetti vessan käytön, ja liritteli ja sonti suoraan lapaseen. Lopputulos ei ollut kovinkaan herkullinen...

Mutta ehkä nyt tiedätte meidän Mumsulasta tarpeeksi. En ottanut itse huoneesta vielä kuvia, koska huone menee täysremppaan vielä kevään aikana, jonka jälkeen sisustan tästä todellisen_Mumsulan. Odotelkaahan siihen asti!

Näytön paikka huomenna. Hui! Pitäkäähän peukkuja pystyssä!

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Keväisempiä peltokuvia

Koska päätin pitää itseni erossa treenaamisesta loppuviikon ajan, lähdin tänään kuvaamaan Virkkua pellolle paremman yhteisen tekemisen puutteessa. Virkku oli jälleen oikea unelma nelijalkaiseksi valokuvamalliksi, ja olen tyytyväinen otoksiin. Mikä kuvista on suosikkisi?

Osallistuin Rajalan valokuvauskilpailuun myöskin toisella kuvalla. Ääniä saa laittaa tulemaan!:)

torstai 25. huhtikuuta 2013

Älykästä älyilyä

No tulipas luova otsikko. Ostin tänään Kannuksesta naurettavan halvan älypelin Virkulle, enkä voi moittia. Hintaa tuolla oli tosiaan vain alle kympin verran, mutta Virkku tykkäsi. Mikään hirveän ylivoimaisen vaikea tuo ei Virkulle ollut, koska poitsun yleisin uusien asioiden lähestymistapa on pökkiminen. Saatte muodostaa oman mielipiteenne pelistä ja Virkun toiminnasta videon perusteella. Videolla siis Virkun ensimmäinen testikerta.

Tänään pääsin lyhyen tauon jälkeen taas liitelemään Virkun kanssa agilityesteille. Tein agilityn ohella myöskin joitan rally-liikkeitä muistin virkistämiseksi, ja hyvin pelitti. Virkku on oikea agihirmu, ja sillä on vauhtia vaikka muille jakaa. Pientä tuskaa tuotti jälleen eteen istumaan tuleminen, mutta kyllä se nyt onneksi juuri sen verran toimi, että voidaan mölleihin mennä. Vaikka kisoihin onkin enää 3 päivää, en jännitä näytönpaikkaa kovinkaan paljoa. Alokkaan rataantutustuminen on sunnuntaina heti kymmeneltä, eli odotteluaikaa ei ainankaan pitäisi olla hirveästi. Jeij!

Mutku on onnistunut säikäyttämään mut tänään useammankin kerran irti ollessaan. Päästin mumsteripojan vipeltämään vapaaksi siksi aikaa, kun harjoittelin musiikinteorian tenttiin pianon kanssa. Yhtäkkiä näin jonkun tumman hahmon vilahtavan lattialla, ja meinasin pompata kattoon. Valitettavasti pöytä oli ilmalentoni tiellä, ja sain lentoonlähdöstäni muistoksi vain kipeän mustelman. Toisen kerran päästin Mutkun vapaaksi ja menin itse koneelle. Koska olin eilen järjestellyt tietokoneen takana olevat johdot Mutkun ulottumattomiin, voin pitää mumsulia täysin vapaasti. Yhtäkkiä sain sätkyt, kun pienet talttahampaat maistoivat varpaitani, ja joku lähti kiipeämään nilkkaani ylös päin. Karmivan ihana otus! :3

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Maanantaista Kongi-shoppailua

Nyt löytyy meidänkin taloudesta kaikkien muiden aktivointilelujen lisäksi kongikin. Jouduin eilen käymään jälleen Kokkolassa säestysharkkojeni vuoksi, ja pääsin käymään mustissa ja mirrissä, josta tämä jonkun aikaa haaveiltu kumimöhkäle kotiutui. Ainankin ensitestauksella lelu vaikutti hyvin mielenkiintoiselta ja hauskalta!

Mutku oli iltapäivällä kotiin tullessani aivan höpsö ja huomionhakuinen :> Aluksi se teki tavanomaiset kierroksensa huoneen lattialla ja nurkissa vapaaksi päästyään, mutta kun se ei saanut multa huomiota, koska kattelin puhelimella sähköposteja, kiipesi se ensin syliini ja siitä käsivarsia pitkin puhelimen näytölle. Ole siinä sitten rapsuttamatta nappisilmillään tapittavaa karvanötikkää :>

Koska ilma on ollut suorastaan kaamea, ja treenikenttä lainehtii vedestä, olemme Virkun kanssa jättäneet treenailut suosiolla. Ollaan sitten treenaamatta vaikka sunnuntaille asti, mutta koska Virkku ei laske ahteriaan maahan märälle nurmikolle, en lähde edes yrittämään mitään. Nyt yritän suostutella koiran (ja itseni!) tuonne vesisateeseen käymään pienellä lenkillä. Saa nähdä kumpaa kiinnostaa vähemmän...

ps. käykää äänestämässä meidän kuvaa ja tykätkää meistä facebookissa!

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kuvia keskeltä kanervamerta

Edellisessä postauksessa mainitsinkin jo kuvanneeni Virkkua sunnuntaina. Mitenkään hirveästi kuvia en saanut, koska olin keskenäni koiran kanssa lenkillä, mutta onneksi laatu korvaa määrän. Virkku innostui kiipeilemään ihanan korkean kiven päälle, ja voin antaa kameran laulaa. Hohnaa en näistä jaksanut alkaa pois muokkaamaan, mutta yrittäkäähän kestää.

Loput kuvat Puuhuilun galleriassa.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Agilitykauden avaus 2013

Tänään on ollut aivan mahtava ilma, aurinko on paistanut miltei pilvettömältä taivaalta lähes koko päivän. Aamulla otin ja kirjaimellisesti kaivoin omatekoiset aglityesteet esiin ja aloin laittelemaan niitä radaksi. Kun Virkku huomasi, mitä olin tekemässä, se aloitti armottoman kitinän ja vinkumisen tarhassa. Kun olin saanut esteet kasaan, Virkku suorastaan syöksähti kentälle. Pienen virittelyn jälkeen koira oli aivan täysillä mukana, enkä meinannut saada sitä pysymään aloitusesteen takana. Muutaman uusintaoton jälkeen tämäkin kuitenkin sujui, ja sain intopiukeen ajokkilapsosen ohjattua esteille. Virkku ei meinannut millään irrota kädestä, vaan seurasi sitä alkutreenit kuin hai laivaa, hyppien jotkut esteet aivan väärin. Pienellä etupalkkatreenillä tästäkin vaivasta päästiin eroon, ja voimme jatkaa revittelyämme.

Lädin iltapäivällä kuvailemaan Virkkua tuohon metikköön. Tämän reissun kuvat tulevat erillisessä postauksessa - luultavasti huomenna. Samalla reissulla napsin Virkusta pari agiliiteykuvaakin, mutta koska niiden tarkennukset huiletelvat jossain kaukana, koska en saanut hovikuvaajaa mukaani. Tarkennussössimisten vuoksi kokosin pompukuvista gifejä.

Aluksi hyppyytin Virkkua hihnan kanssa, mutta koska hihna nykäisi riman joka kerta alas, päästin koiran kokonaan irti. Hyvin pysyi hanskassa. Virkku nauttii esteiden hyppimisestä niin kovasti, ettei ede muista haahuilla niiden välillä. Pitäisi varmaankin joskus varata koirahalli ja esteet, että päästäisiin kokeilemaan ihan kunnon agilityä!

Virkku ja Mutku ovat jääneet tänään vähän paitsioon huomisen musiikinteoriatenttini vuoksi. Hui, toivottakaa onnea - jos tästä päästään läpi, on enää kaksi osa-aluetta tenttimättä, ja sitten ollaankin jo musiikin perustutkinnon suorittaneita! :>