Älykästä älyilyä

No tulipas luova otsikko. Ostin tänään Kannuksesta naurettavan halvan älypelin Virkulle, enkä voi moittia. Hintaa tuolla oli tosiaan vain alle kympin verran, mutta Virkku tykkäsi. Mikään hirveän ylivoimaisen vaikea tuo ei Virkulle ollut, koska poitsun yleisin uusien asioiden lähestymistapa on pökkiminen. Saatte muodostaa oman mielipiteenne pelistä ja Virkun toiminnasta videon perusteella. Videolla siis Virkun ensimmäinen testikerta.

Tänään pääsin lyhyen tauon jälkeen taas liitelemään Virkun kanssa agilityesteille. Tein agilityn ohella myöskin joitan rally-liikkeitä muistin virkistämiseksi, ja hyvin pelitti. Virkku on oikea agihirmu, ja sillä on vauhtia vaikka muille jakaa. Pientä tuskaa tuotti jälleen eteen istumaan tuleminen, mutta kyllä se nyt onneksi juuri sen verran toimi, että voidaan mölleihin mennä. Vaikka kisoihin onkin enää 3 päivää, en jännitä näytönpaikkaa kovinkaan paljoa. Alokkaan rataantutustuminen on sunnuntaina heti kymmeneltä, eli odotteluaikaa ei ainankaan pitäisi olla hirveästi. Jeij!

Mutku on onnistunut säikäyttämään mut tänään useammankin kerran irti ollessaan. Päästin mumsteripojan vipeltämään vapaaksi siksi aikaa, kun harjoittelin musiikinteorian tenttiin pianon kanssa. Yhtäkkiä näin jonkun tumman hahmon vilahtavan lattialla, ja meinasin pompata kattoon. Valitettavasti pöytä oli ilmalentoni tiellä, ja sain lentoonlähdöstäni muistoksi vain kipeän mustelman. Toisen kerran päästin Mutkun vapaaksi ja menin itse koneelle. Koska olin eilen järjestellyt tietokoneen takana olevat johdot Mutkun ulottumattomiin, voin pitää mumsulia täysin vapaasti. Yhtäkkiä sain sätkyt, kun pienet talttahampaat maistoivat varpaitani, ja joku lähti kiipeämään nilkkaani ylös päin. Karmivan ihana otus! :3