Älykästä älyilyä

No tulipas luova otsikko. Ostin tänään Kannuksesta naurettavan halvan älypelin Virkulle, enkä voi moittia. Hintaa tuolla oli tosiaan vain alle kympin verran, mutta Virkku tykkäsi. Mikään hirveän ylivoimaisen vaikea tuo ei Virkulle ollut, koska poitsun yleisin uusien asioiden lähestymistapa on pökkiminen. Saatte muodostaa oman mielipiteenne pelistä ja Virkun toiminnasta videon perusteella. Videolla siis Virkun ensimmäinen testikerta.

Tänään pääsin lyhyen tauon jälkeen taas liitelemään Virkun kanssa agilityesteille. Tein agilityn ohella myöskin joitan rally-liikkeitä muistin virkistämiseksi, ja hyvin pelitti. Virkku on oikea agihirmu, ja sillä on vauhtia vaikka muille jakaa. Pientä tuskaa tuotti jälleen eteen istumaan tuleminen, mutta kyllä se nyt onneksi juuri sen verran toimi, että voidaan mölleihin mennä. Vaikka kisoihin onkin enää 3 päivää, en jännitä näytönpaikkaa kovinkaan paljoa. Alokkaan rataantutustuminen on sunnuntaina heti kymmeneltä, eli odotteluaikaa ei ainankaan pitäisi olla hirveästi. Jeij!

Mutku on onnistunut säikäyttämään mut tänään useammankin kerran irti ollessaan. Päästin mumsteripojan vipeltämään vapaaksi siksi aikaa, kun harjoittelin musiikinteorian tenttiin pianon kanssa. Yhtäkkiä näin jonkun tumman hahmon vilahtavan lattialla, ja meinasin pompata kattoon. Valitettavasti pöytä oli ilmalentoni tiellä, ja sain lentoonlähdöstäni muistoksi vain kipeän mustelman. Toisen kerran päästin Mutkun vapaaksi ja menin itse koneelle. Koska olin eilen järjestellyt tietokoneen takana olevat johdot Mutkun ulottumattomiin, voin pitää mumsulia täysin vapaasti. Yhtäkkiä sain sätkyt, kun pienet talttahampaat maistoivat varpaitani, ja joku lähti kiipeämään nilkkaani ylös päin. Karmivan ihana otus! :3

24.4. koiranpäivä

Maanantaista Kongi-shoppailua

Nyt löytyy meidänkin taloudesta kaikkien muiden aktivointilelujen lisäksi kongikin. Jouduin eilen käymään jälleen Kokkolassa säestysharkkojeni vuoksi, ja pääsin käymään mustissa ja mirrissä, josta tämä jonkun aikaa haaveiltu kumimöhkäle kotiutui. Ainankin ensitestauksella lelu vaikutti hyvin mielenkiintoiselta ja hauskalta!

Mutku oli iltapäivällä kotiin tullessani aivan höpsö ja huomionhakuinen :> Aluksi se teki tavanomaiset kierroksensa huoneen lattialla ja nurkissa vapaaksi päästyään, mutta kun se ei saanut multa huomiota, koska kattelin puhelimella sähköposteja, kiipesi se ensin syliini ja siitä käsivarsia pitkin puhelimen näytölle. Ole siinä sitten rapsuttamatta nappisilmillään tapittavaa karvanötikkää :>

Koska ilma on ollut suorastaan kaamea, ja treenikenttä lainehtii vedestä, olemme Virkun kanssa jättäneet treenailut suosiolla. Ollaan sitten treenaamatta vaikka sunnuntaille asti, mutta koska Virkku ei laske ahteriaan maahan märälle nurmikolle, en lähde edes yrittämään mitään. Nyt yritän suostutella koiran (ja itseni!) tuonne vesisateeseen käymään pienellä lenkillä. Saa nähdä kumpaa kiinnostaa vähemmän...

ps. käykää äänestämässä meidän kuvaa ja tykätkää meistä facebookissa!

Kuvia keskeltä kanervamerta

Edellisessä postauksessa mainitsinkin jo kuvanneeni Virkkua sunnuntaina. Mitenkään hirveästi kuvia en saanut, koska olin keskenäni koiran kanssa lenkillä, mutta onneksi laatu korvaa määrän. Virkku innostui kiipeilemään ihanan korkean kiven päälle, ja voin antaa kameran laulaa. Hohnaa en näistä jaksanut alkaa pois muokkaamaan, mutta yrittäkäähän kestää.

Loput kuvat Puuhuilun galleriassa.

Agilitykauden avaus 2013

Tänään on ollut aivan mahtava ilma, aurinko on paistanut miltei pilvettömältä taivaalta lähes koko päivän. Aamulla otin ja kirjaimellisesti kaivoin omatekoiset aglityesteet esiin ja aloin laittelemaan niitä radaksi. Kun Virkku huomasi, mitä olin tekemässä, se aloitti armottoman kitinän ja vinkumisen tarhassa. Kun olin saanut esteet kasaan, Virkku suorastaan syöksähti kentälle. Pienen virittelyn jälkeen koira oli aivan täysillä mukana, enkä meinannut saada sitä pysymään aloitusesteen takana. Muutaman uusintaoton jälkeen tämäkin kuitenkin sujui, ja sain intopiukeen ajokkilapsosen ohjattua esteille. Virkku ei meinannut millään irrota kädestä, vaan seurasi sitä alkutreenit kuin hai laivaa, hyppien jotkut esteet aivan väärin. Pienellä etupalkkatreenillä tästäkin vaivasta päästiin eroon, ja voimme jatkaa revittelyämme.

Lädin iltapäivällä kuvailemaan Virkkua tuohon metikköön. Tämän reissun kuvat tulevat erillisessä postauksessa - luultavasti huomenna. Samalla reissulla napsin Virkusta pari agiliiteykuvaakin, mutta koska niiden tarkennukset huiletelvat jossain kaukana, koska en saanut hovikuvaajaa mukaani. Tarkennussössimisten vuoksi kokosin pompukuvista gifejä.

Aluksi hyppyytin Virkkua hihnan kanssa, mutta koska hihna nykäisi riman joka kerta alas, päästin koiran kokonaan irti. Hyvin pysyi hanskassa. Virkku nauttii esteiden hyppimisestä niin kovasti, ettei ede muista haahuilla niiden välillä. Pitäisi varmaankin joskus varata koirahalli ja esteet, että päästäisiin kokeilemaan ihan kunnon agilityä!

Virkku ja Mutku ovat jääneet tänään vähän paitsioon huomisen musiikinteoriatenttini vuoksi. Hui, toivottakaa onnea - jos tästä päästään läpi, on enää kaksi osa-aluetta tenttimättä, ja sitten ollaankin jo musiikin perustutkinnon suorittaneita! :>