Instagram

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Rally-tokon möllikoe

Oon vieläkin niin innoissani tämän päivän möllikokeesta, etten oikein tiedä mistä aloittaisin. Ehkä kuitenkin pidän teitä vielä sen verran jännityksessä, etten vielä paljasta tulostamme ;)

Aamulla lähdimme yhdeksän jälkeen Kannusta kohti. Alokkaan rataantutustumisen piti alkaa kymmeneltä, mutta aikataulut venyivät, ja pääsimme kiertämään rataa vasta puoli yhdeltätoista. Äiti toi Virkun sisälle melko tarkasti kymmeneltä. Olin vienyt tavarani nurkkaan, jossa ei aikaisemmin ollut muita, mutta kun Virkku tuotiin sisälle, oli nurkassa myöskin Ada ja Nala, sekä Kaisa, Huti ja Daim. Virkku meni nurkkaan tullessaan heti haistelemaan Nalaa. Mitään suurta tapahtumaa tästä ei onneksi kehkeytynyt, ja Virkku oli nätisti. Vaikka Virkku vetikin jonkun merran muiden koirien luo, eikä aluksi ottanut herkkuja, saatika sitten käskyjä vastaan, rauhoittui se yllättävän nopeasti ja nätisti.

Kun puoli yhdentoista aikaan pääsin tutustumaan rataan, jäi Virkku nätisti odottelemaan äitin kanssa. Virkku oli koko reissun ajan rauhallinen oma itsensä. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun Virkku osasi ottaa kunnolla rennosti koiratapahtumassa, ja unohtaa kokoaikaisen sähläämisen. Rata oli kuitenkin suhteellisen helppo, ja lähdin tutustumisesta jo parin kierroksen jälkeen. Ainoat harmaat hiukset aiheutti vuoden alussa voimaan tullut sääntömuutos, joka salli juosten tehtävät käännökset alokasluokassa. Näihin en ollut aiemmin törmännyt, enkä ollut tajunnut lukea uusimpia sääntöjäkään. Valitettavasti en onnistunut tekemään kunnollista ratapiirrosta...

Pääsimme radalle ilmeisesti numerolla 11. Koska olimme leiriytyneet aivan toiseen päähän hallia, lähdin suunnistelemaan lähtöpaikalle, kun olimme saaneet kehotuksen valmistautua suoritukseen. Aluksi pelkäsin, että paikanvaihto oli Virkulle liikaa, koska Koira aloitti heti haahuilun ja kiskomisen kun vaihdoimme paikkaa. Kun pääsimme kentälle valmistautumaan perusasentoon, Virkku onneksi rauhoittui ja tarjosi kontaktia. Kun ilmoitin tuomarille, että olimme valmiita, ja lähdin liikkeelle, aloitti Virkku heti haistelun ja haahuilun. Ensimmäisenä liikkeenä oli istu, kierrä koiran ympäri. Kyltille päästessä Virkku oli jo liimannut nenänsä maahan, mutta sain sen nostettua kontaktiin herkkujen avulla. Virkku laski ahterinsa kiltisti maahan, ja odotti kun kiersin sen ympäri. Vähän ennakoi jatkamista, mutta muuten meni kivasti. Saimme yhden miinuksen puutteellisesta yhteistyöstä, mikä oli kyllä sinänsä ihan ansaittu...

Toisena liikkeenä oli vasen täyskäännös, joka meillä on ollut hyvin vahva. Luotin tänäänkin Virkun osaamiseen, mutta koska koira laamaili vielä tässä vaiheessa rataa, meni se ainan päin honkia. Ensimmäisellä kerralla Virkku jatkoi suoraan -> uusittiin. Vielä toisellakaan kerralla Virkku ei tehnyt liikenntä niin hyvin, kuin olisi osannut, mutta ei voi mitään. Tästä liikkeestä tuli yhteensä neljä miinusta. Kolme uusimisesta, yksi hihnan kiristymisestä.

Kolmantena liikkeenä meillä oli 360' vasempaan. Tästä tuli yksi miinus puutteellisesta yhteistyöstä, sekä huomautus liian kaukana suoritetusta liikkeestä. Hups. En oikein tiedä mitä tuossa tapahtui, mutta kuten videolta (postauksen loppupuolella) näkee, lähdimme tuossa kiertelemään jotain kuuta kiertävää rataa. Tämän puolessa välissä kuitenkin Virkku koki ahaaelämuksensä, ja alkoi tekemään kaiken täysillä.

270' astetta oikeaan meni meilä hirmu hyvin ja tiiviisti, koska Virkku oli huomannut puolikkaan nakinpätkän kourassani. Tästä ei tullut miinuspisteitä.

Kun Virkku oli päässyt vauhtiin, eteen, takaa sivulle onnistui hirmuisen hyvin (vaikkei yllä oleva kuva annakkaan sitä kuvaa...), ilman virhepisteitä.

Hihna kisirtyi jälleen kuudennessa liikkeessä, koira eteen, askelia peruuttaen. Virkku tuli innoissaan eteen, mutta kuten videolta ja yllä olevasta kuvasta näkee, oli eteentulo aivan järkyttävän vino. Ensimmäiset askelsarjat menivät hienosti, mutta viimeisten kolmen askeleen jälkeen Virkku jäi tönöttämään paikalleen, ja ihmettelemään kuvia räpsivää äitiä. Onneksi koira kuitenkin lähti tästä vielä ihan suosiolla liikkeelle. Koska en jostain syystä uskaltanut vekslailla enää hihnan kanssa, otin Virkun perusasentoon edestä. Hyvin onnistui!

Spiraali vasemmalle meni meillä moitteettomasti ilman virhepisteitä. Virkku seuraili hirmuisen hyvin, enkä itsekään mennyt sekaisin kierrosten laskuissa. Virkku teki tämän hirmuisen innokkaasti ja vauhdilla.

Radan toinen perusasentoliike oli eteen, vasemmalta sivulle, istu, joka meni Virkun osalta hienosti. Valitettavasti tästä lähti yksi piste ohjaajavirheen vuoksi, koska olin jonkun aivokatkoksen vuoksi teettänyt liikkeen liian kaukana kyltistä.

Yhdeksäs liike oli normaali 270' vasempaan, joka sujui jälleen moitteettomasti ja yllättävänkin tiiviisti.

Jännitin etukäteen istumisesta juoksemista, mutta onneksi Virkku osasi tämän, ja saimme tästäkin virheettömän liikkeen. Huoh!

Toinen ennaltajännitetty liike oli aikaisemmin mainitsemani käännös oikeaan juosten. Tätä emme olleet harjoitelleen, ja osasin odottaa, että Virkku suihkii mutkan suoraksi. Näin tapahtui. Koira haahuili jossain kaukana, ja otin liikkeen uusiksi. Ehkä uusinta oli aika turha, koska tästä liikkeestä ei tullut muita vihreitä, kuin uusinnasta koituneet kolme pistettä, mutta ei voi mitään, tehty mikä tehty.


Maalia edeltänyt liike oli hitaasti. Lievää haastetta toi edeltänyt juoksenimen, mutta Virkku malttoi onneksi hillitä menoaan. Yksi miinuspiste tuli hihnasta.

Yhteensä miinuksia kertyi 12 pistettä, eli lopullinen tuloksemme oli 88 pistettä. Wohoo! Kymmenen pistettä enemmän kuin ensimmäisissä mölleissä. Aikaa radan kiertoon meni 2min 16sek. Sijoitustamme en tiedä, mutta tuomarin kommenttina lopussa oli: "Huima edistys" Jatkakaa samalla tyylillä! :)". Näin me todellakin tehdäänkin. Valitettavasti seuraavista mölleistä ei ole vielä ilmoitettu, mutta kyllä meidät vielä kisakentiltä tulee bongaamaan.


Saimme palkintojen jaon jälkeenkin hyvää palautetta suorituksesta. Tämän yleisen "ajokoirahan meni hienosti" -ihmettelyn lisäksi sain kommenttia mm. hyvästä kontaktista. Olipa joku kuulema kehunut mua rohkeaksi tytöksi, kun olin uskaltanut tulla ajokoiran kanssa kisoihin. Hirmu hyvät fiilikset jäi päivästä, ja luulen, että Virkullakin oli oikeasti kivaa. :)

Videosta saan kiittää Adaa, videon laadusta pokkaria... Muita kuvia tästä päivästä Puuhuilun galleriassa.

6 kommenttia :

  1. Virkulla ainakin näyttää olevan ihan super hauskaa :D onnea vielä hienosta tuloksesta! n__n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D Siltä tuo meidän meno varmasti näyttikin :>

      Poista
  2. Onnittelut Virkulle ja hihnan toiseen päähän kans :)

    VastaaPoista