Pääsin viime viikonloppuna ensimmäisen kerran tälle mökkikaudelle maistamaan mökkielämään ihan oikeasti. Vietimme mökillä pääsiäisen aikaan pari yötä. Virkku tuntui ottavan kaiken ilon irti siitä, kun se sai tarhassa köllötellen seurata meidän pihalla pöyrimistä. Mitään ihmeellisyyksiä mökillä ei tapahtunut. Pääsin kuvailemaan Virkkua pitkästä aikaa ihan kunnolla metsikköön ja onnistuinpa ottamaan muutaman itsellenikin kelpaavan kuvan. Kun eilen palasimme mökiltä, kävimme matkalla pyörähtämässä siskollani katsomassa kummipoikaani :3 Nawws kun pieni oli kasvanut!
Pitkästä perjantaista meinasi tulla meidän perheelle Ihan Oma Pitkä Perjantai, kun Mutku teki hieman turhan läheistä tuttavuutta Virkun purukaluston kanssa. Pienipä olikin eteisen ovella vastassa, kun Virkku tuli lenkiltä. Huoh. Mutku ei ole koskaan aiemmin uskaltautunut heilumaan keskellä huonetta, kun Virkku on lähistöllä, mutta näköjäänpä ihmeitä tapahtuu. Onneksi kaikesta selvittiin vain säikähdyksellä. Mutkukin oli vain kuolainen ja syvästi järkyttynyt, kun Virkku sen heti karjaisun kuultuaan päästi menemään suustaan. Opittiinpa tästäkin päivästä jotain...
Tästä postista tulikin harvinaisen kuvapitoinen, mutta onhan tuolla seassa muutama tännä varsinaisesti kuulumatonkin kuva. Ettei tämä kuitenkaan aivan maratonpostaukseksi menisi, piilotin osan kuvista alla olevan linkin taakse. Siitä voit siis katsoa koko postauksen.
