Irroittelukuvia part II

Lisää kuvia lauantailta. Vieläkin on jonkun verran kuvia muokkaamatta. Jottei tästä nyt aivan tekstitöntä postausta tulisi, voisin jälleen purkaa pentukuumettani tänne.

Olen vahvasti siinä uskossa, että muuten peruskoulun jälkeen Kannukseen lukioon - olipa kyseessä sitten kennellinja & lukio yhdistelmä tai normilukio elänlääkikseen valmistelevilla kursseilla. Pääsen mahdollisesti asumaan tuttavallemme, jolla on sekarotuinen Ransu-papparainen, eli täysin ilman koiraa en viikkoja joutuisi olemaan, mutta silti. Oma koira olisi aina parempi. Nyt olenkin siis jälleen antanut itselleni tervustahaaveiluluvan. Äyh, eihän sitä semmoisia lupia pitäisi antaa, mutta meni jo.

Jonkun aikaa sitten laitoin kaverilleni viestiä, jossa kerroin vajonneeni hyvin alas, ja myönsin tutkivani tervupentujen hintoja. Kaikki hinnat hyppelehtivät siinä tonnin kieppeillä, joten aloitin heti säästösuunnitelman ja luovuin suunnitelmista uudesta mp3:sta ja kiinteästä objektiivista. Eilen sain jälleen laittaa samaiselle kaverilleni viestiä alas vajoamisestani - katselin jo tervujen kasvattajiakin, vaikken ole kotona edes hirveästi uskaltanut tervupupsista puhua. Vielä en sentään ole tulevia pentueita kovinkaan aktiivisesti tutkaillut. Kun kaverini kysyi pennun nimestä ja vastasin kieltävästi, nauroi hän kysyvänsä samaa muutaman päivän päästä. :D Ehkä asia olisi tosiaan jo siinä vaiheessa päässyt korjaantumaan, ja pennulla olisi jo monta nimivaihtoehtoa. Taino, onhan sillä jo nytkin muutama.

Kuten Mutkunkin kanssa, olen jo tämän pentukuumeiluni kanssa saanut tehtyä nimestä ongelman. Haluaisin uroksen, mutta kaikki kivat nimet ovat narttumaisia.. Onneksi pentu ei ole vielä tulossa, enkä joudu ihan heti nimeäkään päättämään. :) Viime viikolla Kokkolassa käydessä meinasin jo sortua pahemman kerran, kun näin Mustissa ja Mirrissä aivan syötävän mahtavan värisen rukkan hihnan. Hihna oli kuitenkin sitä mallia, että se kävisi vain pienen koiran käyttöön tai pentuhihnaksi. Mietin jo hetkellisesti sen ostamista, mutta kun aloin miettimään, sallinko itseltäni mielummin pikkupuudelin vai tervupennun, enkä oikein osannut päättää kaupassa, jäi hihna ostamatta. Ihan hyvä vain. Olisin kuitenkin kokeillu sitä Virkulla ja onnistunut katkaisemaan sen. :D

Mutta miksi haluaisin pennun juuri lukion kanssa päällekkäin. Noh, ehken välttämättä haluaisikaan pentua lukion ajaksi, mutta Kannuksen harrastusmahdollisuudet houkuttelevat todella. Olen aina kyttäillyt Koiruuksien koulutuksia, mutta (treeni)koiran puutteessa en ole sitten koskaan päässyt mihinkään. Tai noh, onhan Virkusta treenikoiraksi, muttei ehkä siinä mittakaavassa, että sillä mentäisiin tokokurssille. :D

Että näin, tulipas hieman sisällötön teksti, mutta johonkin suuntaan mun oli tätä kuumeilua jaettava! Nyt odottelenkin jo innolla torstaita, jolloin pääsen Kokkolaan ajokokeeseen, joten lukkiutukaapas torstai-illaksi sisätiloihin - asuittepa miten kaukana tahansa, mutta silloin meidän pihasta kaasuttaa pikitielle enemmän tappajamuurahaista kuin skootteria muistuttava kaksipyörä uunituireen kuskinsa kanssa!