Olin siis tänään katsomassa Sievin kennelkerhon agilitytreenejä (ks. edellinen postaus), ja pitihän noita uusia ideoita päästä heti kokeilemaan. Ylimääräistä häiriötä Virkun treeneihin toivat uusilta koirakavereilta haisevat vaatteet, mutta tarpeeksi perusteellisen haistelun jälkeen alkoi mielenkiinto pysyä esteilläkin. Pientä tahmeutta oli kuitenkin havaittavissa.
Aluksi tein ihan vain suoraa hyppyä etupalkalla, joka ei aluksi sekään meinannut onnistua. Lopulta sain kuitenkin parin esteen suoria sarjoja onnistumaan, ja aloin kokeilelaan takakiertoja. Ensimmäinen kerta - ei irtoa, mutta tekee hienosti. Toinen ekrata - ei saa kunnolla vauhtia, eikä suostu kääntymään. Tässä vaiheesa otin äitin apupalkkaajaksi. Kolmas kerta - ei irtoa, eikä löydä heti äitin luo herkuille. Neljäs kerta - B) ♥ Siinä se oli. Sain tämän jälkeen vielä pari priimasuoritusta, jonka jälkeen teimme pientä seuruuta. Virkku ei ole koskaan aiemmin ottanut noin upeaa kontaktia oma-aloitteisesti!!
Otin Virkun kanssa muutamia näyttelypönötyksiäkin lopulta riehakkauksi menneiden treenien lomassa. Hienosti Virkku osaa otta asennon ilman asettelua, ja korjatakin sitä tarvittaessa pelkällä käskyllä. Monitaituri :3
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti