Instagram

perjantai 15. helmikuuta 2013

Treenailua, talvikkojännituysta ja dogsitterkoiria

Mistähän sitä aloittaisi... Olen ollut viime päivät aika kiinni orkesteritreeneissä ja esiintymisissä. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö me oltaisi Virkun kanssa päästy ollenkaan treenaamaan. Ehei! Virkku on ollut viime päivinä erityisen motivoitunut, innokas ja tarkka työskentelijä. Ihmeekseni olen saanut motivoitua jätkän kuivilla ja mauttomammillakin herkuilla toimimaan. Tämän päivän treeneissä aloin kuitenkin vähän epäilemään meidän viralliseen ALOon menoa. Kokeisiin on enää viikko, ja kaiken pitäisi mennä ilman herkkuja... Ollaanhan me Virkun kanssa toki treenattu aika paljonkin kokeenomaisia, mutta silti. Jännittää! :D

Eilen sain mukavaa jännitystä luovan sähköpostin Kannuksen rallyjen järjestäjältä - jännitetyt, kammotut ja pelätyt lähtölistat. Rataan tutustumisen on arvoioitu alkavan 12.15 ja me startataan seitsemäntenä. ALO-koirakoita on yhteensä 18. Hui!

Toinen jännityksen aiheeni on talvikkopoikue. Poikaset ovat nyt 7 päivän ikäisiä, mutta vielä pitäisi toinen viikko malttaa odottaa. Toissapäivänä pesästä oli alkanut jo kuulua vikinää ja kovempia maukaisuja. :> Kunhan vain saan tietää enemmän poikasista, heitän Candycanelle tilausta.

Tämän päivän hyvä työ liittyi vahvasti koiriin, kun rauhoitin erään 4h'lta dogsitteria kysyneen tummun mielen luvatessani lenkittää hänen Essi-shelttiään. Aluksi jännitin omistajalle soittamista aika lailla, koska en tiennyt yhtään minkälaista vastausta odottaa. Tilanne kuitenkin laukesi kun esittelin itseni, ja nainen vastasi "Hei sää oot se koiratyttö!!" :D Eipä siinä oikein voinut olla hihittelemättä. Näillä näkymin pääsen lenkittelemään keskustassa asuvaa 8-vuotiasta Essiä parin viikon sisällä. Joskus keväämmällä huolehdin Essista viikon ajan, mutta tarkemmin en vielä tiedä. Omistaja tunsi/tiesi mut jo ennestään, vaikkei nimi sanonut mulle yhtään mitään. Olin kuulema joskus muksuna tullut monet kerrat koulusta kotiin tummun edesmenneen miehen ja heidän edellisen koiransa kanssa. Ite en kyllä mitään tämmöistä muista :D Mulle tuli puhelusta aivan mahtava olo, koska tummu sai itselleen mielenrauhan, eikä Essin hoitajaa tarvinnut enää etsiä tai valvoa asian takia öitä. Lisää tämmösiä puhelinkeskusteluja kiitos! :)

Tulipas sekava ja kuvaton postaus, mutta ehkä saitte viikon kohokohdat tietoonne. Alan suunnittelemaan ja aikatauluttamaan meidän ensi viikkoa rally-tokokokeita silmällä pitäen. Kiitokset teille kaikille 45 lukijallemme C;

1 kommentti :

  1. Et oo ainoo joka jännittää puhelinkeskusteluja :)

    VastaaPoista